https://storage.googleapis.com/inderes-ir-pages-dev-assets/inderes/images/logo_trimmed.webp
en / sv / fi
MeistäSijoittajatListautujallePalvelut
menu
Change language: ensvfi

Palvelut pörssiyhtiölle

IR-blogi

Menikö listautumisikkuna kiinni?

Blogi 17.03.2022 16:00 | Kirjoittaja: Mikael Rautanen

Inhoan termiä listautumisikkuna, koska se on mielestäni huonosti toimiva yksinkertaistus. Käytin sitä kuitenkin klikkiotsikkona, koska termi on teille tuttu. Itse puhuisin mieluummin vaikkapa listautumisen pyöröovesta. Välillä se pyörii nopeammin ja välillä hitaammin. Joskus se menee hetkeksi kokonaan jumiin, kun markkinoilla on todella kova rytinä. Se harvoin kestää pitkiä aikoja. Pyöröoven sisälle loukkuun jäävät yhtiöt joutuvat silloin miettimään kumpaan suuntaan ovesta pääsee, pyrkiäkö ulos vai sinnikkäästi läpi.

Lue koko teksti add

Inhoan termiä listautumisikkuna, koska se on mielestäni huonosti toimiva yksinkertaistus. Käytin sitä kuitenkin klikkiotsikkona, koska termi on teille tuttu. Itse puhuisin mieluummin vaikkapa listautumisen pyöröovesta. Välillä se pyörii nopeammin ja välillä hitaammin. Joskus se menee hetkeksi kokonaan jumiin, kun markkinoilla on todella kova rytinä. Se harvoin kestää pitkiä aikoja. Pyöröoven sisälle loukkuun jäävät yhtiöt joutuvat silloin miettimään kumpaan suuntaan ovesta pääsee, pyrkiäkö ulos vai sinnikkäästi läpi.

Kolme viikkoa sitten jouduimme tilanteeseen, jossa pyöröovi meni jumiin. Helsingissä on ollut arvioni mukaan vireillä kymmeniä listautumisprojekteja, eli moni yhtiö jäi pyöröoveen loukkuun. Oven läpi kulkeminen kestää tyypillisesti 6-12 kuukautta. Osa oli jo melkein kulkenut pyöröovesta läpi, osa vasta juuri aloittanut prosessin. Jos kriisi ei olisi syttynyt, olisimme nähneet useita ilmoituksia uusista listautujista maaliskuun aikana. Lähes jokainen viime vuosien listautujista on tullut pörssiin inderesTV:n haastattelun ja yhtiöesittelytilaisuuden kautta. Meillä nämä kaikki tilaisuudet maaliskuulta on nyt siirretty – pääasiassa määrittämättömään ajankohtaan tulevaisuuteen.

Havaintojemme mukaan hankkeita on siis siirretty, ei niinkään peruttu. Parhaankaan yhtiön ei kannata pistää listautumisantia käyntiin viikolla, jolloin pörssin päiväheilahtelut ovat viiden prosentin luokkaa. Moni odottaa nyt markkinan rauhoittumista ja sopivaa hetkeä tulla ulos, kaikkien listautumispapereiden ollessa jo valmiiksi suorina. Kuinka pian tämä sopiva hetki koittaa riippuu asioista, joita itse en osaa ennustaa. Jos kaikki menee hyvin, on listautumisissa odotettavissa samanlainen ketsuppipulloefekti kuin koronashokin jälkeen.

Listautuvien yrittäjien näkökulmasta yksi edessä oleva pettymys voi kuitenkin olla hinnoitteluympäristö. Pörssiin pääsee, mutta ei enää samoilla valuaatiokertoimilla kuin viime syksynä. Neuvonantajien ennen kriisiä laatimilla valuaatioarvioilla voi monessa tapauksessa pyyhkiä pöytää. Aiemmin indikoituun valuaatiotasoon ankkuroituneen listautujan omistajille ja hallitukselle voi olla kova paikka hyväksyä uusi markkinaympäristö ja se, että oman firman arvo olisikin laskenut.

Arvostustasoista on kuitenkin pakko olla valmis tinkimään. Tämä voi johtaa siihen, että exitiä tavoitteleva omistaja ei haluakaan pyöröovesta läpi. Kasvurahoitusta hakeville yrityksille hinnoittelusta tinkimisen ei pitäisi olla ongelma. Jos kyseessä on vain pienen diluution aiheuttava anti, kannattaa valuaatiosta tinkiä, jos vaakakupissa on kasvurahoituksen saaminen ja listautumisen onnistuminen. Pienelle 5-8 miljoonan euron listautumisannin toteuttavalle First North -listautujalle pyöröovi siis rullaa todennäköisesti hyvin. Isot instituutiot saattavat nykyisessä markkinassa pyrkiä pienentämään riskejä, mutta pienen annin saa helposti kasaan yksityissijoittajilta ja pienemmiltä instituutiosijoittajilta.

Osa listautujista joutuu kuitenkin käyttämään myös pyöröoven hätäuloskäyntiä. Nämä ovat luonnollisesti yhtiöitä, joiden liiketoimintaan ja näkymiin sota osuu pahimmin. Myös tapaukset, joissa sijoittajille myydään erittäin kaukana olevia korkean potentiaalin kasvulupauksia korkealla valuaatiolla, ovat todella haastavia saada kaupaksi nykytilanteessa.

Hyvä uutinen on myös se, että omien havaintojeni mukaan yrittäjien kiinnostus listautumisiin ei ole kadonnut ja listautumisprojekteja edelleen käynnistetään, vaikka nykyinen tilanne herättää kysymyksiä ja epävarmuus huolettaa. Olin viimeksi viime viikolla yhden uuden listautumisprojektin käynnistyspalaverissa ja käynnissä on paljon keskusteluita ensi vuodelle listautumista suunnittelevien yritysten kanssa.

Sijoittajille kyllä maistuu hyvät yhtiöt järkevillä arvostuksilla tässäkin markkinassa. Inderesin Sijoitusfoorumilla Pohjolan Eka ja muut keskustelijat osaavat tiivistää oivallisesti, miltä tilanne näyttää nyt sijoittajan näkökulmasta.

Inderes julkistaa pörssiyhtiöiden käyttöön ennusteen ensi vuoden tulosruuhkapäivistä – pienten yhtiöiden kannattaa väistää tulossuma

Blogi 19.10.2021 11:50 | Kirjoittaja: Mikael Rautanen

Tulosjulkistuspäivän valinta voi olla ratkaiseva sen kannalta, saako pörssiyhtiö ääntänsä kuuluviin keskellä tuloskauden vilskettä. Jos luvut julkistetaan samana päivänä, kun joukko suuria tunnettuja yhtiöitä, on pienemmän pörssiyhtiön turha haaveilla saavansa palstatilaa mediassa. Ja vaikka palstatilaa saisi ja analyysejä kirjoitetaan, on huomion saaminen markkinoilla sitäkin vaikeampaa. Inderesin aamukatsaus on ollut tämän vuoden pahimpana ruuhkapäivänä 102 sivua.

Lue koko teksti add

Inderes julkistaa pörssiyhtiöiden käyttöön ennusteen ensi vuoden tulosruuhkapäivistä – pienten yhtiöiden kannattaa väistää tulossuma

Tulosjulkistuspäivän valinta voi olla ratkaiseva sen kannalta, saako pörssiyhtiö ääntänsä kuuluviin keskellä tuloskauden vilskettä. Jos luvut julkistetaan samana päivänä, kun joukko suuria tunnettuja yhtiöitä, on pienemmän pörssiyhtiön turha haaveilla saavansa palstatilaa mediassa. Ja vaikka palstatilaa saisi ja analyysejä kirjoitetaan, on huomion saaminen markkinoilla sitäkin vaikeampaa. Inderesin aamukatsaus on ollut tämän vuoden pahimpana ruuhkapäivänä 102 sivua.

Pörssiyhtiöissä valmistellaan parhaillaan ensi vuoden tulosraportoinnin kalentereita ja nopeimmat ovat jo kertoneet aikataulustaan. Tulosjulkistukset ovat vuosien ajan noudattaneet samaa kaavaa kasautuen aina tiettyjen viikkojen tietyille samoille päiville. Kyse on usein muutaman ruuhkaviikon torstaista. Tämä ongelma on yhteinen yhtiöille, sijoittajille, salkunhoitajille, analyytikoille ja taloustoimittajille. Pörssiyhtiöiden lukumäärän kasvaessa ajallisesti hajautetumpi tuloskausi olisi kaikkien etu.

Pörssiyhtiö voi väistää pahimmat ruuhkapäivät helposti, jos päivän valinnassa on edes muutama päivä joustovaraa. Ylivoimaisesti suosituin tulospäivä on torstai. Sen jälkeen tulee perjantai ja keskiviikko. Tiistai on yleisesti melko turvallinen valinta ja maanantaisin tuloksia tulee vain harvakseltaan. Tulosruuhkan voi väistää myös ajoittamalla tuloksen viikkoa ennen tai viikko jälkeen pahimman ruuhkaviikon. Etenkin pienempien pörssiyhtiöiden kannattaisi hyödyntää tätä.

Pörssimme tulosrytmi on ollut vuodesta toiseen niin toistuva, että ruuhkapäivät pystyy kohtalaisella varmuudella jo ennustamaan ensi vuodelle. Kävimme läpi historiallista tuloskausien rytmiä ja laadimme tämän pohjalta ensi vuoden tuloskausille kalenterin, joka ennakoi värikoodeilla, kuinka ruuhkainen mistäkin päivästä on odotettavissa. Huomioimme ennusteessa myös esimerkiksi hiihtoloman, pääsiäisen, vapun ja syysloman vaikutukset. Kalenteria vilkaisemalla voi nopeasti nähdä, osuuko suunniteltu tulosjulkistuspäivä todennäköiseen ruuhkapäivään.

Teimme ennusteen osaksi omaa ensi vuoden suunnitteluamme ja jaamme sen kaikkien yhtiöiden käyttöön. Kalenterin voi ladata tästä.

Millainen yhtiö saa ulkomaisen sijoittajan mielenkiinnon heräämään?

Blogi 11.11.2020 13:59 IR | Kirjoittaja: Minna Avellan

Listattujen yhtiöiden omistus on mielenkiintoinen ja tärkeä asia, sillä omistajat kantavat vastuun yrityksen pitkän aikavälin elinvoimaisuudesta. Minkälainen omistajakunta ja -rakenne sitten on hyvä tai määrittää hyvän sijoituskohteen? Yhtä oikeaa vastausta kysymykseen on mahdotonta antaa, sillä yritys tarvitsee sen kulloiseenkin strategiaan ja kehitysvaiheeseen sopivan omistajakunnan.

Lue koko teksti add

Millainen yhtiö saa ulkomaisen sijoittajan mielenkiinnon heräämään?

Listattujen yhtiöiden omistus on mielenkiintoinen ja tärkeä asia, sillä omistajat kantavat vastuun yrityksen pitkän aikavälin elinvoimaisuudesta. Minkälainen omistajakunta ja -rakenne sitten on hyvä tai määrittää hyvän sijoituskohteen? Yhtä oikeaa vastausta kysymykseen on mahdotonta antaa, sillä yritys tarvitsee sen kulloiseenkin strategiaan ja kehitysvaiheeseen sopivan omistajakunnan. Esimerkiksi kasvuyhtiö tarvitsee sijoittajia, jotka eivät odota sijoitukselleen välitöntä tuottoa ja ovat tarpeen vaatiessa valmiita jopa lisäämään pääomasijoituksiaan. Useasti on nähty, että jos yrityksen strategia ja omistajakunta ovat ristiriidassa keskenään, on yhtiö todennäköisesti pitkällä aikavälillä huono sijoitus.

Varsin moni listayhtiö on asettanut tavoitteekseen ulkomaisen omistuksen lisäämisen. Ulkomaalaisomistus Helsingin pörssin yhtiöissä on vaihdellut melko paljon viimeisten parin vuosikymmenen aikana. Korkeimmillaan ulkomaalaisomistus oli vuosituhannen alussa, jolloin se oli yli 70 prosenttia. Tätä selittää pitkälti Nokia, joka kuului tuolloin maailman arvokkaimpiin yhtiöihin ja josta ulkomaiset sijoittajat omistivat suuren osan. Viime vuoden lopussa Helsingin pörssin yhtiöiden osakekannasta 45 prosenttia oli ulkomaalaisomistuksessa.

Ylipäätään voidaan todeta, että kansainvälinen osakesijoittaminen on helpompaa kuin koskaan, koska tiedonsaanti ja välittäjien palvelut ovat parantuneet. Kilpailu on koventunut: kotimaisille yksityissijoittajillekin ulkomaiset osakkeet ovat yhtä lailla vaihtoehto kuin Helsingin pörssissä listatut yhtiöt. Toisaalta kansainväliset sijoittajat ovat kiinnostuneita pohjoismaisesta markkinasta, koska se on hyvässä maineessa. Pohjoismaisia yhtiöitä tai niiden johtoa pidetään rehellisinä ja luotettavina. Ne pääsääntöisesti tekevät, mitä sanovat. Täällä on myös teknologiaosaamista sekä monia menestystarinoita muun muassa pelialan ja terveysteknologioiden saroilla.

Millainen yhtiö saa ulkomaisen sijoittajan mielenkiinnon heräämään?

Omistuspohjan laajentaminen ja monimuotoistaminen ovat ylipäätään tavoiteltavia asioita, mutta missä vaiheessa yhtiön on järkevää tavoitella ulkomaisia sijoittajia ja mitä se tarkoittaa käytännössä?

Ulkomaisia sijoittajia tavoittelevan yhtiön koon on oltava riittävä. Markkina-arvon on oltava käytännössä yli 100 miljoonaa euroa. Jos näin ei ole, ulkomaisia rahastoja on vaikea saada kiinnostumaan.

Vapaasti vaihdettavissa olevien osakkeiden määrän eli niin sanotun free floatin on oltava yli 50 prosenttia. Liian keskittynyt omistus on yksi keskeisimmistä sijoittamisen esteistä ulkomaisille sijoittajille. Omistuksen keskittyneisyys korreloi voimakkaasti yrityksen kaupankäyntivolyymin kanssa; mitä hajautuneemmin omistettu yritys on, sitä suurempi on kaupankäyntivolyymi osakkeilla. Kun yksittäisillä omistajilla on suuri osuus osakkeista, he eivät yleensä ole valmiita luopumaan niistä, eivätkä heidän osakkeensa näin ollen ole kaupankäynnin kohteena.

Osakkeen tulee olla riittävän likvidi. Likviditeetti kuvastavaa kykyä ostaa ja myydä riittäviä määriä osakkeita nopeasti, alhaisilla kustannuksilla ja vaikuttamatta osakkeen hintaan. Joidenkin isojen jenkkisijoittajien kriteereissä osakkeen päivävaihdon pitäisi olla 5 miljoonaa euroa. Tähän ei yllä juuri mikään suomalainen pörssiyhtiö, eikä sääntö ole kiveen hakattu – huomattavasti pienempikin vaihto riittää. Teoreettista likviditeettiä pitää kuitenkin olla ja se on mahdollista vain, jos omistajakunta on riittävän laaja. Mitä pienempiin yhtiöihin sijoitetaan, sitä pidempiaikainen omistajan on pakko olla, koska pienten yhtiöiden osakkeiden alhainen vaihtuvuus ei anna mahdollisuuksia nopeisiin liikkeisiin suurilla määrillä.

Yhtiön liikevaihdon pitää tulla muualtakin kuin Suomesta tai yhtiöllä pitää olla selkeät askelmerkit kansainväliseen laajentumiseen. Suomi ei houkuttele ulkomaisia sijoittajia kansantaloutena, mutta kansainvälisillä tai edes pohjoismaisilla markkinoilla toimivat suomalaisyritykset sen sijaan kiinnostavat ulkomaisia sijoittajia.

Yhtiön omistuspohjan tulisi jo valmiiksi olla riittävän monipuolinen. Kotimaisten omistajien joukossa olisi hyvä olla eläkeyhtiöitä ja rahastoja.

Vaikka osasta edellä mainituista seikoista saattaa muodostua sijoittamisen este, tullaan seuraavassa kuitenkin tärkeimpään tekijään ulkomaisten sijoittajien kiinnostuksen herättämisessä.

Yhtiöllä on oltava erottuva tarina. Erottuminen ei aina ole helppoa, kun isommatkaan suomalaiset yhtiöt eivät välttämättä ole globaalisti sadan suurimman yhtiön joukossa omalla sektorillaan. Yrityksen pitää pystyä kertomaan selkeästi, mitä se tekee ja kenelle. Ja ennen kaikkea, miksi se on kiinnostavampi kuin muut yhtiöt, mikä tekee siitä ainutlaatuisen? Musti Group kiinnostaa ulkomailla, koska se ratsastaa lemmikkieläintrendin harjalla. Qt Group kiinnostaa, koska se tekee todistetusti kilpailukykyistä softaa ja sillä on vahvat näytöt strategian toteutuksesta. Qt:n tapauksessa ulkomaisen kiinnostuksen saavuttaminen vei vuosia, sillä sen skaalautuvaa liiketoimintamallia ei avattu riittävästi tai ainakaan sitä ei ymmärretty.

Prosessin eteneminen tiivistetysti yhtiön näkökulmasta:

  1. Laita sijoitustarina ja materiaalit kuntoon. Miten erotumme muista yhtiöistä ja hyödymme trendeistä?

  2. Huolehdi, että yhtiöstä on saatavilla kolmannen osapuolen tekemää riippumatonta analyysiä.

  3. Herätä myyjän kiinnostus eli myy ensin tarinasi myyjälle (yleensä pankkiiriliikkeessä toimiva equity sales). Myyjällä on paremmat mahdollisuudet saada ulkomaiset sijoittajat kiinnostumaan yhtiöstä.

  4. Ulkomaiset varainhoitoyhtiöt haluavat lähtökohtaisesti aina tavata yhtiön johdon ennen lopullisen sijoituspäätöksen tekemistä.

  5. Varaudu siihen, että ulkomaisten sijoittajien mukaan saaminen vie aikaa helposti yhdestä kahteen vuotta.

  6. Ulkomaisten sijoittajien mukaan tulo asettaa uusia vaatimuksia sijoittajasuhteiden hoidolle ja vaatii enemmän johdon aikaa.

Ulkomaisten sijoittajien kiinnostus johtaa yleensä osakekurssin nousuun

Ulkomaiset sijoittajat kirittävät ja haastavat johtoa. Ulkomaiset institutionaaliset sijoittajat ovat usein vaativia ja aktiivisia. Kovin tuoreita tutkimuksia aiheesta ei ole, mutta aiemmissa selvityksissä on käynyt ilmi, että yhtiöt, joissa oli ulkomaalaisomistusta, pärjäsivät muita paremmin kannattavuudella ja tuotetulla lisäarvolla mitattuna. Ulkomaiset sijoittajat ovat usein omistajina saman alan muissa yhtiöissä, jolloin he tuntevat pelikentän ja liiketoiminnan lainalaisuudet hyvin. Ulkomaisilta sijoittajilta voi saada ajatuksia, jotka edesauttavat firman johtamisessa ja kehittämisessä.

Osakemarkkinoilla kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Ulkomaisten institutionaalisten sijoittajien mukaantulo lisää kysyntää, mikä johtaa osakkeen kurssinousuun.

Ulkomaisten sijoittajien kiinnostuksen herääminen johtaa usein positiiviseen kierteeseen. Ulkomaisia ja institutionaalisia sijoittajia ylipäätään pidetään usein viisaana rahana. Heidän voidaan olettaa olevan tehokkaita keräämään ja prosessoimaan informaatiota. Etenkin tiettyjen hyvämaineisten ulkomaisten sijoittajien mukaantulo houkuttelee yleensä lisää uusia sijoittajia.

Ulkomaiset sijoittajat ovat vaativia ja luopuvat omistuksistaan nopeasti, mikäli menettävät uskonsa yhtiöön. Tällöin edellä kuvattu markkinareaktio tapahtuu luonnollisesti käänteisenä. Tälle voi tosin olla esteenä osakkeen riittämätön likviditeetti, jolloin ulkomaiset omistajat eivät pääse osakkeesta eroon ainakaan niin nopeasti kuin haluaisivat.

On siis hyvä muistaa, että pitkällä aikavälillä yhtiön ja sen osakkeen kehitykseen vaikuttaa etupäässä yhtiön liiketoiminnan kehitys eli tulokset ja sijoittajien odotukset siitä, miten tulokset tulevat kehittymään jatkossa. Pitkässä juoksussa markkina palkitsee hyviä, tulostaan kasvattavia yhtiöitä ja niitä omistavia sijoittajia.

Koronakevät toi uuden mallin yhtiökokouksiin

Blogi 03.06.2020 12:49 IR | Kirjoittaja: Minna Avellan

Koronaviruspandemia laittoi vuosikymmeniä samankaltaisena jatkuneet yhtiökokouskäytännöt kertaheitolla uusiksi, kun monet maat Suomi mukaan lukien ottivat keväällä 2020 käyttöön poikkeuslainsäädännön, joka mahdollistaa määräajaksi yhtiökokousten järjestämisen pelkästään virtuaalisesti. Virtuaaliyhtiökokous tarkoittaa kokousta, johon osakkeenomistajat osallistuvat ainoastaan verkon välityksellä eikä fyysistä kokousta järjestetä.

Lue koko teksti add

Koronakevät toi uuden mallin yhtiökokouksiin

Koronaviruspandemia laittoi vuosikymmeniä samankaltaisena jatkuneet yhtiökokouskäytännöt kertaheitolla uusiksi, kun monet maat Suomi mukaan lukien ottivat keväällä 2020 käyttöön poikkeuslainsäädännön, joka mahdollistaa määräajaksi yhtiökokousten järjestämisen pelkästään virtuaalisesti. Virtuaaliyhtiökokous tarkoittaa kokousta, johon osakkeenomistajat osallistuvat ainoastaan verkon välityksellä eikä fyysistä kokousta järjestetä.

Koronan myötä etäseurattavista yhtiökokouksista tuli uusi normi muutamassa viikossa. Eikä paluuta vanhaan enää ole. Vaikka yhtiökokousten järjestämistä koskeva poikkeuslainsäädäntö onkin Suomessa voimassa vain syyskuun 2020 loppuun saakka, olemme vääjäämättä menossa kohti aikaa, jossa yhtiökokoukset voidaan järjestää pelkästään virtuaalikokouksena normaalioloissakin. Maailmalla tämä on jo mahdollista, ja siitä on hyviä kokemuksia. Mutta sitä ennen tulemme näkemään hybridikokousten esiinmarssin. Hybridiyhtiökokous tarkoittaa kokousta, joka järjestetään sekä fyysisesti että verkon välityksellä. Osakkeenomistaja voi valita, millä tavoin osallistuu kokoukseen.

Etäosallistumisesta tulossa uusi normaali

Etäseurannan tarjoaminen mahdollistaa osakkeenomistajien osallistumisen kokoukseen paikasta riippumatta. Tämä puolestaan mahdollistaa huomattavasti useamman osakkeenomistajan osallistumisen, sillä kaikilla ei ole mahdollisuutta saapua kokouspaikalle. Samalla osallistujien vähäisempi matkustaminen säästää luontoa, aikaa ja rahaa.

Muun muassa näin totesivat sijoittajat Inderesille lähettämässään palautteessa:

”Erittäin hyvä ominaisuus tämä etäseuranta! Hieno palvelu, ensimmäistä kertaa pääsen tämän ansiosta yhtiökokoukseen.”

”Hienoa, että Pirkanmaaltakin pystyy osallistumaan kokouksiin.”

Tekniikkakaan ei ole esteenä, sillä käytössä olevat teknologiat mahdollistavat täysin virtuaalisten yhtiökokousten järjestämisen reaaliaikaisine äänestyksineen ja kysymyksien esittämismahdollisuuksineen. Kun tätä pysähtyy pohtimaan, tuntuu perinteinen käytäntö pelkästään fyysisen kokouksen järjestämisestä melko rajoittavalta osakkeenomistajien kannalta. Etäosallistumisesta on muillakin elämän alueilla tullut nopeasti uusi normaali. Yhtiökokousten on aika kehittyä mukana.

Päätimme selvittää, millaisia kokemuksia eri tahoilla on tämän kevään virtuaali- ja hybridiyhtiökokouksista ja millaisia käytäntöjä tulemme palautteen perusteella todennäköisesti näkemään jatkossa.

Suuri osa pörssiyhtiöistä tarjosi etäseurantamahdollisuutta

Suosittu tapa järjestää yhtiökokous tänä keväänä oli tarjota osakkeenomistajille mahdollisuus etäseurantaan rekisteröitymisen kautta, mutta ilman reaaliaikaista äänestys- tai puheenkäyttömahdollisuutta verkkolähetyksen aikana. Äänestäminen oli mahdollista ennakkoon. Tähän vaihtoehtoon päätyi useampi kymmenen yhtiötä. Sanoma järjesti yhtiökokouksensa edellä kuvatulla tavalla maaliskuussa ennen kuin pelkän virtuaalikokouksen mahdollistava poikkeuslaki astui voimaan.

”Yhtiökokouksemme järjestettiin Marina Congress Centerissä, jonne olimme varanneet erillisiä tiloja mahdollisia paikalle saapuvia osakkeenomistajia varten niin, että kokouksen järjestäminen onnistuisi kokoontumisrajoitusten puitteissa. Lisäksi tarjosimme mahdollisuuden seurata yhtiökokoustamme verkkolähetyksen kautta”, Sanoman talousviestinnän päällikkö Sanna Sandvall kertoo.

”Kokous onnistui erinomaisesti ja verkkolähetyksen katsojamäärät olivat hyvät. Mahdollisuus seurata kokousta verkossa sai runsaasti kehuja, myös yhtiömme hallituksen jäseniltä. Virtuaalisuus on todennäköisesti tullut jäädäkseen osaksi kokouskäytäntöjä.”

Valmisruokia ja välipalatuotteita valmistava Fodelia listautui First North -markkinapaikalle hiljattain ja järjesti ensimmäisen yhtiökokouksensa listayhtiönä tänä keväänä.

”Virtuaalikokousvaihtoehdolla pyrittiin palvelemaan sijoittajia huomioiden yhtiön kotipaikka Pyhäntä, jonne matka muun muassa pääkaupunkiseudulta on melko pitkä”, Fodelian talousjohtaja Kati Kokkonen kertoo.

”Virtuaalikokoukseen osallistujilla oli mahdollisuus äänestää ja jättää kysymyksiä ennakkoon. Kokous onnistui ilman ongelmia, tekniikka pelasi tilaisuudessa ja ilmoittautumisten yhteydessä. Ensi vuoden kokouksen osalta lopullista päätöstä ei vielä ole tehty, mutta hyvä kokemus rohkaisee jatkamaan nykyistä käytäntöä.”

Pörssisäätiö: Virtuaalinen osallistuminen yhtiökokoukseen on tullut jäädäkseen

Hyvin järjestetyt yhtiökokoukset, joihin osakkeenomistajat voivat osallistua haluamallaan tavalla, lisäävät yhteiskunnassa tietoa ja keskustelua pörssiyhtiöistä. Sitä kautta myös kiinnostus osakesijoittamista kohtaan kasvaa. Pörssisäätiön toimitusjohtajalla Sari Lounasmerellä on hyvä tuntuma suomalaiseen yksityissijoittajakenttään ja sen toiveisiin.

”Etäosallistumista on kaivattu fyysisen yhtiökokouksen rinnalle. Yli 871 000 suomalaista omistaa pörssiyhtiöiden osakkeita, ja harvalla on mahdollisuutta osallistua fyysisesti yhtiökokoukseen. Toissasyksyn Sijoittajabarometrissa jopa 77 prosenttia vastanneista yksityissijoittajista kertoi, että haluaisi jollain tavalla osallistua yhtiökokoukseen.”

”Virtuaalisten yhtiökokousten järjestelyjä on pidetty hyvinä. Moni on yllättynyt siitä, kuinka hyvin ruudulta voi seurata toimitusjohtajan tai puheenjohtajan puhetta, eleitä ja esitystä. Uskon, että sanan kiiriessä yhä useampi haluaa ensi keväänä osallistua etänä.”

”Mikäli pitäisi valita puhtaasti fyysinen tai puhtaasti virtuaalinen yhtiökokous, valitsisin ehdottomasti virtuaalisen. Toivon kovasti, että yhtiöt lähtevät pian testaamaan todellista etäosallistumista, jossa osakkeenomistajilla on seuraamisen lisäksi myös mahdollisuus esittää reaaliaikaisesti kysymyksiä joko ääneen tai kirjoittaen, ja myös mahdollisuus äänestää.”

”Kohtaamisen pitää olla reaaliaikainen, ja haluttaessa kokemuksen yhteisöllisyyttäkin voidaan kehittää. Nyt olisi ollut hyvä tilaisuus testata, ensi keväänä osakkeenomistajien kärsivällisyys on jo koetuksella.”

Muitakin kehitysehdotuksia löytyy.

”Ilmoittautumismenettelyjä pidetään monimutkaisina. Toivotaan, että olisi mahdollista nähdä kerralla omistamiensa yhtiöiden yhtiökokousajat ja ilmoittautua yhdestä paikasta virtuaaliseksi osallistujaksi kaikkiin haluamiinsa kokouksiin.”

Lounasmeri tuomitsee keväällä nähdyn käytännön, jossa yhtiökokousta ei järjestetty fyysisesti eikä etäseurantamahdollisuutta tarjottu.

”Juuri nyt kun on epävarmuutta, halutaan tietoa ja kaivataan avoimuutta. On pöyristyttävää, että osa pörssiyhtiöistä ei järjestänyt osakkeenomistajille tänä keväänä edes mahdollisuutta seurata kokousta etänä.”

”Tämä on huonoa sijoittajaviestintää, jonka takana täytyy olla väärinkäsitys yhtiökokouksen syvimmästä merkityksestä. Yhtiökokous ei ole teatteriesitys, eikä pelkkä hallinnollinen pakko vaan osakkeenomistajien kohtaaminen. Osakkeenomistajat ovat pörssiyhtiön ylin päättävä elin. Jokaista osakkeenomistajaa on kohdeltava samalla tavalla, yhdenvertaisesti.”

Suomessa on käynnissä osakeyhtiölain arviointityö

Asianajotoimisto Hannes Snellmanin Senior Partner Mikko Heinonen on johtanut puhetta noin kymmenessä yhtiökokouksessa tänä keväänä, ja näistä muutamaa oli mahdollisuus seurata etänä. Uransa aikana Heinonen on toiminut puheenjohtajana arviolta lähemmäs sadassa yhtiökokouksessa.

”Yhtiökokous on yksityinen tilaisuus, ja sillä on keskeinen yhtiöoikeudellinen tehtävä. Yhtiökokoukset tulisi voida toteuttaa sekä yhtiön että osakkeenomistajien kannalta tehokkaalla tavalla, koska siellä osakkeenomistajat käyttävät oikeuksiaan.”

Tähän asti yhtiökokoukset ovat perustuneet pitkälti välittömään kanssakäymiseen kotimaisten yksityissijoittajien kanssa. Yksi kokouskäytännöissä huomioitava seikka on kansainvälisten sijoittajien tarpeet, sillä Valtioneuvoston kanslian muutama vuosi sitten julkaiseman selvityksen mukaan ulkomaalaisten osuus suomalaisten pörssiyhtiöiden omistuksessa oli noin puolet.

”Osakkeenomistajien oikeuksia on edistetty viime vuosina myös lainsäädännön kautta. Viimeisin uudistus oli EU:n osakkeenomistajien oikeuksia koskevan direktiivin muutos, jonka myötä palkitsemispolitiikka ja -raportti tulivat uusina asioina yhtiökokouksiin käsiteltäviksi. Suomessa on parhaillaan vireillä osakeyhtiölain arviointityö kilpailukyvyn kannalta (Selvitys osakeyhtiölain muutostarpeista kilpailukykytekijänä), ja siinä arvioitaneen myös virtuaali- tai hybridikokousmalleja”, Heinonen kertoo.

Ihme on, jos jatkossa osakeyhtiölaki ei mahdollistaisi yhtiökokouksen järjestämistä pelkästään virtuaalisesti.

Tuloskauden raporttien mielenkiintoisin tieto liittyy loppuvuoden näkymiin

Blogi 17.04.2020 9:37 IR | Kirjoittaja: Minna Avellan

Viime viikolla tuloskauden avannut Admicom kertoi hyvästä tuloksesta ja antoi samalla reippaasti ohjeistuksen loppuvuodelle. Yhtiö arvioi kuluvan vuoden liikevaihdon kasvuksi vähintään +37 prosenttia ja kannattavuustason säilyvän 35-45 prosentin EBITDA-haarukassa.

Lue koko teksti add

Tuloskauden raporttien mielenkiintoisin tieto liittyy loppuvuoden näkymiin

Viime viikolla tuloskauden avannut Admicom kertoi hyvästä tuloksesta ja antoi samalla reippaasti ohjeistuksen loppuvuodelle. Yhtiö arvioi kuluvan vuoden liikevaihdon kasvuksi vähintään +37 prosenttia ja kannattavuustason säilyvän 35-45 prosentin EBITDA-haarukassa.

Analyytikot ja sijoittajat kiittävät Admicomin johtoa avoimuudesta epävarmoina aikoina. Yhtiön johdolla on kuitenkin selvästi paras tuntuma yhtiön tilanteeseen ja kehitysnäkymiin, joten sen kuuleminen kiinnostaa. Samalla Admicom epäsuorasti viestii sijoittajille sen liiketoimintamallin olevan ennustettava.

Näin tarkka ennustaminen tuskin muodostuu valtavirraksi ensimmäisen neljänneksen katsauksissa. Toki eivät toimialatkaan ole veljeksiä.

Finanssivalvonta muistutti maaliskuussa, että yhtiön tulee antaa tulosvaroitus, jos aiemmin annettu näkymä ei enää ole todennäköinen ja voimassa. Koronakaan ei poista tätä velvollisuutta. Noin puolet Helsingin pörssissä listatuista yhtiöistä antoi negatiivisen tulosvaroituksen.

Fiva myös huomautti, että mikäli tulevaisuudennäkymiin ja niiden perusteisiin liittyy merkittävästi epävarmuustekijöitä, yhtiö voi pidättäytyä tulevaisuudennäkymien antamisesta, jotta ei tule antaneeksi harhaanjohtavaa tietoa.

Valtaosa tulosvaroituksen antaneista tyytyikin perumaan aiemmin annetun ohjeistuksen, eikä antanut uutta ohjeistusta vanhan tilalle liian sumuisen horisontin vuoksi.

Mutta ennustehan ei ole tietoa, se on ennuste. Eikä ennuste ole lupaus.

Wikipedian mukaan ennustaminen on tulevaisuutta koskevan arvion kehittämistä ja sen esittämistä. Ennustaminen on jaettavissa järkiperäiseen tai taikuuteen perustuvaan. Unohdetaan tässä kohtaa jälkimmäinen. Järkiperäisen ennustamisen taustalla on jokin malli tai teoria. Muita oleellisia kysymyksiä ovat ennusteen ennustettu epävarmuus ja lähtötietojen kattavuus ja luonne.

Valtiovarainministeriökin toteaa tuoreessa makrokatsauksessaan, että talousnäkymä on poikkeuksellisen epävarma. ”Tulevan kehityksen ennustaminen on poikkeuksellisen epävarmaa, sillä arviot koronaviruksen leviämistä estävien rajoitteiden kestosta muuttuvat. Myös arviot rajoitusten taloudellisista vaikutuksista ovat epävarmoja.”

Ennuste perustuu normaalia enemmän oletuksiin. Mutta tämä ei tarkoita sitä, etteikö VM kaikesta epävarmuudesta huolimatta ennustaisi talouden tulevaa kehitystä. Maailma on aina epävarma ja kaikkea voi sattua.

Kumpi on todennäköisesti parempi ennustamaan yhtiön tulevaa kehitystä, yhtiön johto vai keskivertosijoittaja? Sijoittajat arvostavat sitä, että yhtiö kertoo mahdollisimman avoimesti, miltä tilanne juuri nyt näyttää yhtiön kannalta ja miten se mallintaa tulevaisuutta. Millä tavoin se on varautunut erilaisiin kehityskulkuihin ja millaiseen lopputulokseen niissä päädytään. Sääntelykin edellyttää, että pörssiyhtiön on kerrottava esitetyn ennusteen lähtökohtana olevista taustaoletuksista tai -edellytyksistä. Pelkkä ennusteen antaminen ei ole riittävää.

Kone antoi tulosvaroituksen muiden joukossa maaliskuussa, mutta erottui selkeästi edukseen antamalla saman tien uudet liiketoimintanäkymät. Liikevaihdon osalta yhtiö antoi kolme vaihtoehtoista kehityspolkua ja niihin liittyvät taustaoletukset. Oikaistun liikevoittomarginaalin yhtiö arvioi joko laskevan jonkin verran tai olevan vakaa. Lisäksi yhtiö avasi, mitkä tekijät vaikuttavat kannattavuuden kehitykseen. Seuraavan kerran yhtiö lupasi tarkentaa näkymiään huhtikuussa osavuosikatsauksen yhteydessä. Sijoittajia ei jätetty tyhjän päälle missään vaiheessa.

Tällainen lähestymistapa herättää luottamusta ennen kaikkea siitä, että yhtiö on selvittänyt huolella vaihtoehtoisia kehityspolkuja ja varautunut liiketoiminnassaan erilaisiin skenaarioihin.

Sijoittaisitko mieluummin yhtiöön, joka vaikuttaa olevan huolellisesti valmistautunut tilanteen mahdollisimman hyvään hallintaan vai yhtiöön, joka toteaa, että näkymät ovat niin epäselvät, ettei tiedetä yhtään, mitä tapahtuu ja mihin päädytään?

Myönnettäköön, että Koneelle pitkä tilauskanta ja vakaa huoltobisnes antavat keskivertoa paremman selkänojan. Kaikilla yhtiöillä ei ole Koneen kaltaista kyvykkyyttä niin tarkkaan mallintamiseen, että uskaltaisi antaa sen pohjalta kovinkaan tarkkoja ennusteita. Mutta jokaisella pörssiyhtiöllä tulee olla kyvykkyys kertoa vähintäänkin sanallisesti, missä mennään.

Q1-osavuosikatsauksen julkistusvaiheessa ensimmäisen vuosineljänneksen suoriutuminen on jo vanhentunutta tietoa. Mielenkiintoisin tieto liittyy toiseen neljännekseen ja loppuvuoteen. Miltä näyttää juuri tällä hetkellä, kuinka syvälle toisella vuosineljänneksellä mennään. Kaikki tähän liittyvä tieto on arvokasta sijoittajille.

Mitä vähemmän yhtiö itse antaa tietoa, sitä enemmän asioista vähemmän perillä olevat tahot täyttävät tietotyhjiötä ja sitä sekavammalta tilanne näyttää. Siilipuolustus on tässä tilanteessa väärä strategia. Nyt jos koskaan on hyvä muistaa, että sijoittajaviestintä on odotusten hallintaa. Markkinat kyllä luovat odotukset joka tapauksessa, mutta yhtiöiden tehtävä on hallita niitä.

Listasimme Antti Viljakaisen kanssa analyytikon toiveet yhtiöille Q1-osavuosikatsauksiin liittyen:

  1. Avaa mahdolliset lyhyen ja keskipitkän ajan skenaariot sekä avainparametrit skenaarioiden taustalla.

  2. Kerro, miten yhtiösi sopeutuu eri skenaarioihin.

  3. Päivitä arvioitasi mahdollisimman usein ja ainakin, jos tilanne muuttuu havaittavasti jonkin skenaarion suuntaan.

  4. Ohjeista aikajaksoa, johon sinulla on näkyvyyttä (edes sanallisesti suunnan osalta).

Yhtiöt viestivät koronasta liian vähän sijoittajille ja muuta sijoittajien joukkoälyn kertomaa

Blogi 31.03.2020 11:13 IR | Kirjoittaja: Minna Avellan

Inderesin sijoittajasentimentin vastausmäärä hipoo 200 000 yksittäisen vastauksen rajapyykkiä – kiitokset kaikille sijoittajille arvokkaasta palautteestanne! Tämän kunniaksi haluan jakaa muutaman seikan tuoreesta mielikuvadatasta.

Lue koko teksti add

Yhtiöt viestivät koronasta liian vähän sijoittajille ja muuta sijoittajien joukkoälyn kertomaa

Inderesin sijoittajasentimentin vastausmäärä hipoo 200 000 yksittäisen vastauksen rajapyykkiä – kiitokset kaikille sijoittajille arvokkaasta palautteestanne! Tämän kunniaksi haluan jakaa muutaman seikan tuoreesta mielikuvadatasta.

Me kaikki olemme eläneet viime viikot melkoisessa tunteiden vuoristoradassa. Epävarmuus on jatkuvasti läsnä, kun kukaan ei tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Kriisitilanteessa viestinnän on herätettävä luottamusta. Sen on oltava mahdollisimman avointa, läpinäkyvää ja selkeää. Viestintää pitää olla mieluummin liikaa kuin liian vähän. Paniikin lietsomista tulee välttää ja mahdollisuuksien mukaan muistettava välillä katsoa myös kriisin jälkeiseen aikaan. Julkaisimme viime viikolla vinkkejä sijoittajaviestinnän hoitamiseen koronakriisissä.

Annoimme myös sijoittajille mahdollisuuden arvioida pörssiyhtiöiden koronaan liittyvää sijoittajaviestintää. Sijoittajien palautteen perusteella viestintä on ollut riittämätöntä. Viimeisen kahden viikon aikana annettujen vastausten perusteella sijoittajat ovat melko eri mieltä siitä, että yhtiöt olisivat kertoneet riittävästi koronan vaikutuksista liiketoimintaansa. Annettuja vastauksia oli reilu 200 eli tuloksia voidaan pitää suuntaa-antavina.

Pörssiyhtiöiden kohdalla sääntely antaa avoimuudelle raamit, joiden sisällä yhtiöiden on liikuttava. Tässä tilanteessa vaakakupissa ovat vastakkain avoimuus ja toisaalta pelko mahdollisesti harhaanjohtavan tiedon antamisesta. Pörssitiedottaminen on välttämätöntä siinä vaiheessa, kun käy todennäköiseksi, että yhtiön taloudellinen kehitys poikkeaa olennaisesti koko vuotta koskevasta ohjeistuksesta tai siitä, mitä yhtiön aiemmin julkistamista tiedoista voidaan kohtuudella päätellä.

Tästä Finanssivalvonta muistuttikin maaliskuun puolivälissä, minkä seurauksena seuraavien päivien aikana nähtiin kymmenittäin tulosvaroituksia. Fivan mukaan yhtiöiden tulee jatkossakin kertoa mahdollisimman läpinäkyvästi tilanteesta ja sen vaikutuksista yhtiön liiketoimintaan ja taloudelliseen asemaan.

Mitä yhtiöiden olisi sitten syytä viestiä sijoittajille? Mieleen tulevat ainakin vaikutukset toimitus- ja logistiikkaketjuihin ja asiakaskysyntään (muutamat yhtiöt ovatkin viime viikkoina avanneet ansiokkaasti koronan vaikutuksia sijoittajille sunnatuilla Q&A-paketeilla), säästö- ja sopeuttamistoimenpiteet, kuten yhteistoimintaneuvottelujen käynnistäminen tai tuotannon lopettaminen, karanteeneista ja eristämistoimenpiteistä aiheutuva työvoiman puute, luottotappioiden tai muiden vastapuoliriskien toteutuminen sekä toiminnan rahoitukseen liittyvät tekijät.

Huomiota tulisi kiinnittää myös siihen, missä järjestyksessä asioista kerrotaan. Arvioinnin perustana on se, mitä on aiemmin kerrottu ja mitä johtopäätöksiä sijoittajat voivat tehdä jo julkistettujen tietojen perusteella. Jos yhtiö kertoo lomauttavansa koko henkilökuntansa, lienee melko selvää, ettei yhtiö tule yltämään antamaansa paranevaa liikevoittoa ohjeistavaan ennusteeseensa. Eli ensin tulosvaroitus, sitten korjaavat toimenpiteet.

Toki on muistettava koronan moukaroineen osaa yhtiöistä niin monelta suunnalta, että toiminta ja viestintä on keskittynyt henkiinjäämistaisteluun ja henkilökunnan informoimiseen. Tilanne on ollut yllättävä ja lamauttava, kun kaikki asiat tuntuvat kaatuvan päälle samanaikaisesti. Yhtiöt ovat varmasti tehneet parhaansa tässä katastrofaalisessa tilanteessa. Annetaan siis armoa ja otetaan opiksemme tulevaisuutta varten.

Tästä pääsemmekin luottamukseen

Luotettavuus on arvossaan epävarmoina aikoina. Sijoittajien mielestä luotettavimmat johdot löytyvät tällä hetkellä ohjelmistoyhtiö Qt Groupista, hissiyhtiö Koneesta, pääomasijoitusyhtiö CapManista, finanssikonserni Sammosta ja designyhtiö Marimekosta.

Luottamus rakentuu siitä, että toiminta on avointa ja odotusten mukaista. Eli tehdään sitä, mitä sanotaan. Eikä luvata turhia.
Lopuksi haluan vielä katsoa tämän kriisin yli. Sijoittajien mielestä houkuttelevimmat pitkän aikavälin sijoituskohteet tällä hetkellä ovat Revenio, Neste, CapMan, Harvia, Qt, Sampo, Fortum, Kone, Ponsse ja Wärtsilä.

Ehkä näiden yhtiöiden joukosta löytyisikin hyviä poimintoja koronankestävään salkkuun?

Inderesin sentimenttikysely mittaa tällä hetkellä yrityksen sijoittajamielikuvaa yhdeksällä eri mittarilla: strategian uskottavuus, tuloskasvunäkymät, johdon luotettavuus, pitkän aikavälin houkuttelevuus, kilpailuetujen vahvuus, viestinnän laatu, viestinnän määrä, koronaviruksen vaikutukset liiketoimintaan ja koronaviestinnän riittävyys. Sijoittajasentimenttiin voi vastata inderes.fi- ja kauppalehti.fi-palvelussa. Vastaamalla kyselyyn näet, miten yhtiö sijoittuu eri osa-alueilla muihin yhtiöihin nähden.

Sijoittajaviestintä koronakriisissä

Blogi 23.03.2020 10:55 IR | Kirjoittaja: Mikael Rautanen

Myös sijoittajaviestintä elää nyt täysin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Listasin kuusi päällimmäistä vinkkiäni siitä, miten pörssiyhtiön sijoittajaviestinnän kannattaa toimia koronakriisin aikana.

Lue koko teksti add

Sijoittajaviestintä koronakriisissä

Myös sijoittajaviestintä elää nyt täysin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Listasin kuusi päällimmäistä vinkkiäni siitä, miten pörssiyhtiön sijoittajaviestinnän kannattaa toimia koronakriisin aikana.

1. Viesti myös sijoittajille mieluummin liian paljon kuin liian vähän. Koosta useimmin kysytyt kysymykset ja julkaise ne IR-sivuilla sekä lähetä meille julkaistavaksi. Näin säästät aikaa. Tee tilannepäivityksiä aktiivisesti. Sijoittajat myyvät nyt herkimmin yhtiöitä, joiden tilanteeseen heillä ei ole näkyvyyttä.

2. Ole realisti. Paha virhe on nyt uskotella sijoittajille tämän olevan ”muutaman kuukauden hidaste ja syksyllä kaikki on normaalia”. Kukaan ei tiedä, kuinka syvä ja pitkä kriisistä tulee, eikä pörssiyhtiö ole lähtökohtaisesti asiantuntija pandemioiden ennustamisessa. Sijoittajia kuitenkin rauhoittaa, jos yritys osoittaa suhtautuvansa realistisesti tilanteen vakavuuteen sekä olevansa varautunut eri skenaarioihin.

3. Älä anna lupauksia, joita et pysty pitämään. Kommentoi näkymiä vain sille aikavälille, mihin nykyisessä tilanteessa on realistista nähdä. Kompensoi viestinnän aktiivisuudella sitä, ettet pysty antamaan normaalilla tarkkuudella näkymiä. Nyt jos koskaan pörssiyhtiö ei saa menettää rahoittajiensa luottamusta. Ota tavoitteeksi, että läpinäkyvyytesi ansiosta sijoittajat luottavat yhtiöösi enemmän kriisin jälkeen kuin sitä ennen.

4. Ole optimisti pitkästä aikavälistä. Muistuta pitkästä aikavälistä ja ohjaa sijoittajien katseita myös kriisin jälkeiseen aikaan. Mikä toimintaympäristössä muuttuu pysyvästi? Miksi yrityksenne tulee vahvempana ulos kriisistä?

5. Unohda pörssikurssi. Osakkeita lyödään nyt kautta linjan usein yhtiöön ja toimialaan katsomatta. Monet kurssireaktiot tulevat osoittautumaan jälkikäteen järjettömiksi. Älä anna osakemarkkinan tunnelman sekoittaa omaa tai organisaatiosi viestintää ja ajattelua.

6. Osoita vastuullisuutta. Viestinnässä on nyt usean vuoden ajan jauhettu vastuullisuudesta, arvoista ja yritysten purposesta. Koskaan ei ole ollut tärkeämpää hetkeä osoittaa teoilla todeksi yrityksen vastuullisuutta.
Toivotan voimia ja terveyttä kaikille viestinnän ammattilaisille, teidän(kin) työnne on nyt merkityksellisempää kuin koskaan.

Tilannekatsaus varsinaisten yhtiökokousten järjestämiseen liittyen

Blogi 19.03.2020 12:41 IR | Kirjoittaja: Minna Avellan

Yhä useampi pörssiyhtiö on päättänyt vallitsevan koronaviruspandemian vuoksi lykätä varsinaista yhtiökokoustaan. Nykylainsäädännön puitteissa ei kuitenkaan ole mahdollista lykätä yhtiökokousta epidemiakauden yli ja mahdolliset lakimuutokset saattavat viedä valmisteluineen aikaa.

Lue koko teksti add

Tilannekatsaus varsinaisten yhtiökokousten järjestämiseen liittyen

  • Yhä useampi pörssiyhtiö on päättänyt vallitsevan koronaviruspandemian vuoksi lykätä varsinaista yhtiökokoustaan. Nykylainsäädännön puitteissa ei kuitenkaan ole mahdollista lykätä yhtiökokousta epidemiakauden yli ja mahdolliset lakimuutokset saattavat viedä valmisteluineen aikaa.

1. TILANNE NYKYLAINSÄÄDÄNNÖN VALOSSA

  • Nykylainsäädännön puitteissa varsinainen yhtiökokous on järjestettävä kesäkuun loppuun mennessä (koskee suurinta osaa pörssiyhtiöistä).

  • Yhtiökokoukselle voi tarjota etäosallistumismahdollisuuden, mutta kokouksella on oltava myös fyysinen paikka.

Valtioneuvoston kanslian lausunto 18.3.2020

  • "Valtioneuvoston kanslia suhtautuu koronaviruksen uhkaan ja sen aiheuttamaan poikkeustilanteeseen vakavasti. Varsinaiset yhtiökokoukset olisi kuitenkin tärkeää saada pidettyä, koska ne omalta osaltaan vaikuttavat talouden rattaiden pyörimiseen, minkä merkitys yhteiskunnalle nykytilanteessa on kriittisen tärkeää", Valtioneuvoston sivuilla julkaistussa tiedotteessa todetaan.

  • Mitä yhtiö voi tässä tilanteessa huomioida yhtiökokousjärjestelyissä

  • Osakkeenomistajien fyysistä osallistumista ei voi täysin kieltää, mutta yhtiö voi suositella vahvasti etäyhteyden käyttöä.

  • Fyysistä osallistumista on helpompi pienentää, jos yhtiökokouksen esityslistalla ei ole mitään tavallisuudesta poikkeavaa ja jos yhtiö kerää etukäteen tiedon isoimpien omistajien (käytännössä enemmistön) äänestyskannoista (ks. Ahlstrom-Munksjön tiedote 18.3.2020).

  • Varotoimenpiteinä erilaiset terveyttä turvaavat järjestelyt fyysisessä kokouspaikassa.

Huomioon otettavia seikkoja

  • Yhtiökokouksen siirtäminen tarjoaa yhtiölle lisää aikaa seurata tilanteen kehittymistä ja eri vaihtoehtojen punnitsemiseen, mutta se vaikuttaa myös kielteisesti talouden pyörimiseen. Tilanne ei välttämättä ole muuttunut parempaan suuntaan siihen mennessä, kun yhtiö järjestää eteenpäin siirretyn yhtiökokouksen.

  • Riskiryhmien karanteeni kestää nykytietojen valossa 13.4.2020 saakka.

  • Tautihuipun ennakoidaan ajoittuvan nykylaskelmien valossa loppukevääseen/alkukesään.

2. LAINSÄÄDÄNNÖN MAHDOLLINEN MUUTOS

  • Listayhtiöiden neuvottelukunta valmistelee pykäläehdotusta yhteisölainsäädännön muuttamiseksi siten, että yhteisölainsäädäntö tunnistaisi meneillään olevan kriisin kaltaiset poikkeukselliset tilanteet, joissa esimerkiksi yhtiökokouksen järjestäminen osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen asettamassa määräajassa voi estyä. Kohdennetuilla yhteisölainsäädännön muutoksilla tulisi helpottaa yhtiö- ja vuosikokousten järjestämistä kokonaan tai pääosin etäyhteyden avulla tällä hetkellä tarjolla olevien teknisten järjestelmien rajoitteet huomioon ottaen.

  • Vaikka eduskunnan lainsäädäntökoneisto toimii kriisistä huolimatta, ehdotuksen käsittelyn aikataulusta tai läpimenosta ei ole tietoa.

Aihetta on käsitelty myös Inderesin aiemmassa blogissa.

IR-blogi

Tältä sivulta löydät Inderesin IR-blogit.

Yksityissijoittajia kannattaa kuunnella

Blogi 31.01.2020 13:18 IR | Kirjoittaja: Minna Avellan

Inderesin pyrkimyksenä on mahdollistaa yksityissijoittajille muitakin vaikutusmahdollisuuksia kuin jaloillaan äänestämisen eli osakkeen myymisen.

Inderes on tarjonnut reilun vuoden verran inderes.fi-alustalla sijoittajille mahdollisuuden arvioida pörssiyhtiöitä sijoituskohteena ja sitä, miten ne hoitavat sijoittajaviestintäänsä. Arviointimahdollisuuksia laajennettiin vuoden alussa, kun arviointityökalut tuotiin myös kauppalehti.fi-palveluun. Tammikuun loppuun mennessä pörssiyhtiöitä koskevia yksittäisiä vastauksia oli kertynyt kaiken kaikkiaan jo lähes 160 000 kappaletta, joista valtaosa on yksityissijoittajilta.

Lue koko teksti add

Yksityissijoittajia kannattaa kuunnella

Inderesin pyrkimyksenä on mahdollistaa yksityissijoittajille muitakin vaikutusmahdollisuuksia kuin jaloillaan äänestämisen eli osakkeen myymisen.

Inderes on tarjonnut reilun vuoden verran inderes.fi-alustalla sijoittajille mahdollisuuden arvioida pörssiyhtiöitä sijoituskohteena ja sitä, miten ne hoitavat sijoittajaviestintäänsä. Arviointimahdollisuuksia laajennettiin vuoden alussa, kun arviointityökalut tuotiin myös kauppalehti.fi-palveluun. Tammikuun loppuun mennessä pörssiyhtiöitä koskevia yksittäisiä vastauksia oli kertynyt kaiken kaikkiaan jo lähes 160 000 kappaletta, joista valtaosa on yksityissijoittajilta.

Yksityissijoittajien ääni kuuluviin

Yksityissijoittajilla on varsin rajalliset mahdollisuudet saada äänensä kuuluviin pörssiyhtiöissä. Viimeisimpänä huolensa heidän äänensä puolesta ilmaisi professori Bengt Holmström, joka on kuitenkin toiveikas teknologisen kehityksen myötä syntyvistä uusista mahdollisuuksista (Kauppalehti 13.1.2020).

Inderesin arviointityökalussa on taustalla sama ideologia kuin vaikkapa hotellien arvioinnissa, joka auttaa yhtäältä hotellia (pörssiyhtiötä) kehittämään omaa toimintaansa (sijoittajaviestintäänsä) ja toisaalta matkailijaa (sijoittajaa) löytämään itselleen sopivan hotellin (sijoituskohteen). Tarkastellaan asiaa ensin sijoittajan näkökulmasta. Kun sijoittaja arvioi yhtiötä sijoituskohteena, hän näkee, mitä mieltä muut sijoittajat ovat kyseisestä yhtiöstä. Kerroimme viime vuoden lopussa, että sijoittajien joukkoäly näyttää toimivan ihan käytännössä. Jos olisit sijoittanut palveluamme käyttävien sijoittajien valitsemiin top 10 -pörssiyhtiöihin 1.3.2019, olisit saanut marraskuun 2019 puoliväliin mennessä tuottoa osakkeen hintakehitys ja osingonjako huomioiden jopa 37 prosenttia (OMXHCAPGI-yleisindeksi +6 %). Kärki painottui pääasiassa laadukkaisiin tuloskasvuyhtiöhiin, joiden osakkeet ovat menestyneet etenkin nykyisessä markkinatilanteessa. Julkaisimme 26.11.2019 Sijoitus Invest -messuilla kyseisen hetken top 10 -listan. Nämä yhtiöt tuottivat aikavälillä 27.11.2019-30.1.2020 eli kahdessa kuukaudessa osakkeiden hintakehitys huomioiden 13 prosenttia (OMXHCAPGI-yleisindeksi +7 %). Reaaliaikainen top 10 -lista on nähtävillä sekä inderes.fi- että kauppalehti.fi-palvelussa.

Pörssiyhtiöille työkaluja sijoittajaviestinnän kehittämiseen

Entä miksi sitten pörssiyhtiöiden kannattaisi kuunnella sijoittajien mielipiteitä? Tietysti siksi, että se pystyisi palvelemaan omistajiaan ja mahdollisia tulevia omistajiaan paremmin. Markkinoinnissa on jo pitkään ollut arkipäivää, että sitä kehitetään datan perusteella jatkuvasti. Se, että sijoittajaviestintää pystyy arvioimaan näin systemaattisesti ja isolla otannalla, on täysin uutta. Sijoittajien palautteen perusteella pörssiyhtiö pystyy näkemään helpommin, missä piilevät sen heikkoudet ja vahvuudet. Tämä taas johtaa siihen, että yhtiö korjaa sitä, mikä on rikki, jolloin rajallisia sijoittajaviestinnän resursseja käytetään tehokkaasti. Lopputuloksena kaikki osapuolet ovat tyytyväisempiä.

Inderesin pyrkimyksenä on mahdollistaa yksityissijoittajille muitakin vaikutusmahdollisuuksia kuin jaloillaan äänestämisen eli osakkeen myymisen. Kuten Inderesin toimitusjohtaja Mikael Rautanenkin on todennut, sijoittajat omistavat mieluummin niitä yhtiöitä, jotka pitävät heistä huolta muutenkin kuin lain määrittämien viestinnän minimivelvoitteiden tasolla. Yksityissijoittajat palkitsevat heistä huolehtivat yhtiöt luottamuksellaan ja hyvällä likviditeetillä. Heidän mielipiteidensä huomioonottamisella on myönteinen vaikutus yhtiön osakkeen suhteelliseen arvostukseen pörssissä.

Mitä varsinaisten yhtiökokousten lykkääminen tarkoittaa sijoittajan kannalta?

Blogi 17.03.2020 16:26 IR | Kirjoittaja: Minna Avellan

Koronaviruksen aiheuttamasta poikkeuksellisesta tilanteesta ja hallituksen linjausten johdosta useampi pörssiyhtiö on ilmoittanut varsinaisten yhtiökokoustensa peruuttamisesta ja siirtämisestä myöhempään ajankohtaan.

Lue koko teksti add

Mitä varsinaisten yhtiökokousten lykkääminen tarkoittaa sijoittajan kannalta?

Koronaviruksen aiheuttamasta poikkeuksellisesta tilanteesta ja hallituksen linjausten johdosta useampi pörssiyhtiö on ilmoittanut varsinaisten yhtiökokoustensa peruuttamisesta ja siirtämisestä myöhempään ajankohtaan.

Osakeyhtiöiden on lain mukaan pidettävä varsinainen yhtiökokous kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä, mikä tarkoittaa valtaosalla yhtiöistä kesäkuun loppua. Lähipäivinä todennäköisesti Suomessa käyttöönotettava valmiuslaki ei näkemyksemme mukaan mahdollista nykymuodossaan yhtiöitä poikkeamaan yhtiökokouksen järjestämiselle asetetusta aikavaatimuksesta. Lisäksi yhtiökokouksen pitäminen ilman laajaa fyysistä läsnäoloa on tullut mahdolliseksi erilaisten teknologisten ratkaisujen avulla.

Yhtiökokouksessa päätetään niistä asioista, jotka on mainittu kokouskutsussa tai jotka on yhtiöjärjestyksen mukaan käsiteltävä kokouksessa. Osakeyhtiölain mukaan päätettävistä asioista keskeisimmät ovat tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä taseen osoittaman voiton käyttämisestä ja osingonmaksusta päättäminen.

Osingonmaksu lykkääntyy

Keskeisin lykkäämisen myötä osakkeenomistajaan vaikuttava seikka on osingonmaksun siirtyminen. Kun yhtiö siirtää yhtiökokoustaan myöhemmin määriteltävään ajankohtaan, osingonmaksu siirtyy eteenpäin.

Toisaalta kokouksen siirtyminen myöhemmäksi voi aiheuttaa epävarmuutta osingon suhteen, sillä yhtiö voi peruuttaa tai muuttaa ehdotustaan osingosta milloin tahansa ennen yhtiökokouksen (tai sen valtuuttaman hallituksen) virallista päätöstä. Tämä johtaa entuudestaan nykyisessä epävarmassa tilanteessa siihen, että osakkeenomistaja joutuu pohtimaan uudelleen osakkeeseen liittyvää tuotto-/riskisuhdetta.

Käytännössä päätöksenteon ja siten myös osinkojen maksamisen siirtyminen pienentää sijoittajien käytettävissä olevia tuloja tässä hetkessä ja toisaalta lisää epävarmuutta tulevien tulojen osalta. Tämä kaikki tietysti lisää häiriöitä talouden rahaliikenteessä ja on omiaan ruokkimaan jo entuudestaan vallitsevaa epävarmuutta.

Siirtämisen taustalla voi olla myös aito epävarmuus yhtiön kassatilanteen kehittymisestä ja yhtiökokouksen siirtäminen nähdään yhtenä riskienhallinnan keinona.

Yhtiökokousten järjestäminen normaalissa aikataulussa tai jo siirtopäätöksen tehneiden osalta mahdollisimman nopealla aikataululla vähentäisi vallitsevaa epävarmuutta.

Fyysinen läsnäolo kokouksessa ei ole välttämätöntä

Ensisijainen kriteeri on tietysti aina osallistujien terveyden turvaaminen. Mikäli katsotaan, että järjestelyt eivät ole riittäviä osallistujien terveyden turvaamiseksi, on järjestämisen mielekkyyttä toki syytä pohtia. Yhtiökokouksien järjestämistä ei kuitenkaan ole kielletty, vaan tehdyt päätökset ovat olleet yhtiöiden omia ratkaisuja. Tosin kokoontumisrajoitusten tulkinta näyttää elävän ja rajoituksia saatetaan tiukentaa.

Periaatteessa kuitenkin yksikin osallistuja riittää ja toisaalta kaikilla osakkailla on oltava samat oikeudet osallistua. Toki harvalukuinen osallistujajoukko saattaisi äänestystilanteessa johtaa merkittävästi toisenlaiseen lopputulokseen äänestyksessä kuin normaalissa tilanteessa, koska yksittäisten äänten tai osakkeenomistajien painoarvo nousisi tällöin suuremmaksi. Tosin äänestykset ovat ylipäätään yhtiökokouksissa varsin harvinaisia.

Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että kokoukseen saa osallistua teknisen apuvälineen avulla. Myös hallitus voi päättää asiasta, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Edellytyksenä on, että osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus voidaan selvittää tavallisessa yhtiökokouksessa noudatettaviin menettelyihin verrattavalla tavalla. Tällöin kokouskutsussa on mainittava teknisestä osallistumismahdollisuudesta, sen käyttämisen edellytyksistä, siihen liittyvistä osakkeenomistajan puhevallan käyttämisen mahdollisista rajoituksista sekä siinä noudatettavasta menettelystä.

Paras tapa varmistaa yhtiökokouksen järjestäminen ja osingonmaksaminen aikataulussaan on se, että osakkeenomistaja ilmoittaa ennakkoon osallistuvansa kokoukseen verkon välityksellä.

Tehdään siis kaikki voitavamme, että kevään yhtiökokoukset pidetään ajallaan.